Jotkut ihmiset ajattelevat, että
Noin 600-luvulta jKr. hautaamisprosessi Euroopassa oli tiukasti kristillisen kirkon käsissä, ja vainajien hautaaminen oli sallittua vain kirkon läheisyydessä olevilla alueilla, niin sanotulla churchyard. Osa churchyard, jota käytettiin hautaamiseen, kutsuttiin
Kun Euroopan väestö alkoi kasvaa, graveyards eivät enää riittäneet (nykyisen Euroopan väestö on lähes 40 kertaa suurempi kuin 600-luvulla). 1700-luvun loppuun mennessä kirkollisten hautajaisten kestämättömyys kävi ilmi, ja syntyi täysin uusia hautauspaikkoja, jotka olivat riippumattomia graveyards—ja näitä kutsuttiin
Näiden kahden sanan etymologia on myös varsin mielenkiintoinen. " graveyard" alkuperä on melko ilmeinen; se on yard (alue, piha) täynnä graves (hautoja). Saattaa kuitenkin yllättää, että " grave" tulee muinaisgermaanisesta *graban, mikä tarkoittaa "kaivaa", ja se on sukua sanalle " groove", mutta ei sanalle " gravel".
Tietenkään sana " cemetery" ei ilmestynyt tyhjästä, kun graveyards alkoivat täyttyä. Se tulee vanharanskan sanasta cimetiere (hautausmaa). Ranskan sana on alun perin peräisin kreikan sanasta koimeterion, mikä tarkoittaa "nukkumapaikkaa". Eikö olekin runollista?