rococo (EN)

substantiivi, adjektiivi

substantiivi “rococo”

1. Rokokoo (1700-luvun taiteellinen tyyli, jolle on ominaista runsas koristelu ja epäsymmetriset muodot)
   Rekisteröidy nähdäksesi esimerkkilauseiden käännökset ja jokaisen sanan yksikieliset määritelmät.

   The museum's exhibit features furniture from the rococo.
2. rokokoo (musiikki, tyylikauden musiikkityyli, joka tunnetaan keveydestään ja eleganssistaan)
   She enjoys playing compositions from the rococo on her violin.

adjektiivi “rococo”

1. rokokoo (rokokoo-taiteen tai -koristelun tyyliin, jolle on ominaista runsas koristelu ja epäsymmetriset mallit)
   The palace's rococo architecture attracted many visitors.
2. rokokoo (koristeellinen)
   The author's rococo prose made the novel a challenging read.